|
Nimi: Leonardo NV Hopper Rotu: Trakehner Sukupuoli: Ori Syntynyt: 07.01.2006 Väri: Ruunikko Säkäkorkeus: 169 cm Painotus: Kouluratsastus Kasvattaja: Heinricus Evans, Saksa Omistaja: Eleftheria |
© Seinäkiipijä Koulutustaso: - Ko Va A - Re 90 cm - Me 60 cm - Kilpailukalenteri |
Yleisesti Hopi on sosiaalinen ja reipas, mutta harvoin liian innokas. Se rakastaa huomiota ja kerjää huomiota kaikin tavoin. Ihmisiä kohtaan Hopi on kiltti eikä juurikaan pure, välillä saattaa näykkäistä. Karsinassa Hopi on hyvin kiltisti ja käyttäytyy välinpitämättömästi. Vaikka karsina olisi auki, se ei lähde minnekään, mutta tällöin karsinassa on oltava joku. Hopi ei koskaan karkaile, sillä se viihtyy karsinassaan. Hopi on kova kerjäämään makupaloja, se hamuaa taskut perinpohjin ja tökkii hellyyttävästi, jos taskusta ei löydy syötävää. Aloittelijoille Hopi sopii yhtälailla kuin kokeneillekin, mutta parempi, jos hoitaja ja/tai ratsastaja on hieman kokeneempi. Hopilla on nimittäin paha tapa koetella ihmisiä rajusti.
Hoidettaessa Hopi on kiltti, laiskanpuoleinen ja välinpitämätän; se ei kiinnitä hoitajaansa minkäänlaista huomiota, vaan leputtelee tyytyväisenä takastaan, huuli lörppyen. Hopi rakastaa, kun sitä harjataan, vaikka se ei pahemmin sitä osoitakaan. Se antaa huoletta harjata joka paikasta, mutta kumisuka saa sen hieman ärsyyntymään. Pään se laskee myös usein harjattavaksi, eikä pahemmin heiluttele. Hopi on helppo harjata joko käytävällä, tai sitten omassa karsinassaan, sillä se käyttäytyy molemmissa paikoissa yhtä hyvin. Karsinassa se ei paljoakaan liikuskele ja väistää hoitajaansa nätisti. Kaviot on Hopilta myös helppo puhdistaa, sillä se nostaa ne ihan nätisti. Välillä se saattaa pelleillä hieman, esimerkiksi toistamalla jalan nostoa leikillään. Kun etujalkoja puhdistaa, Hopi alkaa välillä järsimään takkia ja töykkimään selästä. Loimitus sujuu myös, olipa loimi sitten suoraan selkään levitettävä vai pään ja kaulan läpi pujotettava; Hopi seisoo laiskasti paikoillaan, pää alhaalla. Hopin osalta pesu ei suju niin kivasti; se inhoaa vettä ja säikähtelee, kun vesi roiskuu. Joskus saattaa olla parempi, että se pestään vain sienellä eikä suihkuttamalla. Päätä Hopi ei anna pestä, vaikka se harjauksessa käyttäytyykin niin nätisti. Se nostaa päänsä yläs ja pärskähtelee tanssahdellen. Usein sen rauhoittelemiseen tarvitaan useampi ihminen, eikä Hopia pidä antaa täysin toheloille pestäväksi. Satuloidessa Hopi käyttäytyy mallikaasti ja odottaa innolla pääsyä ulos. Ei pahemmin pullistele, mutta satulaa nostaessa selkään se saattaa hieman luimistaa korviaan. Jos Hopi kuitenkin pullistelee, sitä pitää hieman vain komentaa ja se on taas ihan oma itsensä. Kuolaimet se ottaa nätisti, mutta ei niin kiltisti, että avaisi automaattisesti suunsa. Satulointi sujuu siis nätisti. Hopilla on parempi käyttää martingaalia, sillä se on ratsastaessa hieman vaikeahko ja nostaa päänsä ylös, jos kiihtyy liikaa.Ratsastaessa Hopi on herkkä ja tottelevainen ratsu. Pienikin apu, oli se sitten mikä apu tahansa, saa sen tekemään pyydetyn tehtävän. Hopia on myös parempi hieman juoksuttaa ennen ratsastusta, sillä se kuumenee hyvin helposti. Jos se kiihtyy liikaa ja sen antaa mennä, sitä saattaa olla vaikea pidätellä eikä rajummatkaan kiskonnat ja pidätysavut auta. Kentällä Hopi kulkee aina reippaasti ja energiaa on vaikka kuinka. Hiekka vain pöllyää kun Hopi painaltaa nätisti uralla. Se taipuu hyvin nätisti, tottelee kääntäviä apuja ja väistöt sujuvat ehdottoman hyvin. Kouluratsastus onkin Hopin vahvimpia lajeja, sillä herkkyytensä ja taipumuksensa ansiosta mitä loistavin kouluratsu. Se taipuu vaikka minkälaiseen asentoon. Hopi hakee melkein aina muotoon ja keskittyy suoritettavaan tehtävään. Se ei välitä muista hevosista kentällä tai maneesissa, vaan kulkee kaula kaarella, häntä keimailevasti pyörähdellen. Ratsastajan on kuitenkin tehtävä töitä eikä vain istuttava tikkuna selässä, vaan annettava avut selvästi mutta lempeästi. Pohkeenväistöt, temmon vaihdot, taivutukset sekä muut sujuvat tuosta vaan. Hopi menee vaativia liikkeitä pelkästään nivelkuolaimilla, sillä se on suustaan niin herkkä, ettei pahemmin tarvitse kankia tai muita vastaavia. Esteet eivät ole ihan Hopin laji, mutta hieman vajaan metrin esteet sujuvat nekin. Hopi on hyvä hyppääjä, mutta kuumenee helposti. Esteet se leiskauttaa usein hypäten vähän liian kaukaa, mutta Hopi onkin lahjakas ja venyy hyvin. Joskus estekentillä se alkaa vaistomaisesti tanssahdella kouluratsastuksen tyyliin ja silloin sitä on hieman komennettava, vaikka raipalla. Omituiset esteet kammottavat hieman ja olisi hyvä, jos Hopi voisi tutustua niihin etukäteen. Niin loistava hyppääjä Hopi ei kuitenkaan ole ja välillä sitä ei vain kerta kaikkisestikään huvita hypätä. Silloin se kieltää, väistää esteen tai jopa juoksee läpi. Joskus Hopia on parempi ajaa reilusti eteen, vaikka se hermostuukin nopeasti. Pienemmät esteet sujuvat kuitenkin ihan hyvin eikä silloin edes Hopi viitsi kieltää. Maatossa Hopi on hieman hermostuneen puoleinen, tanssahtelee ja kiskoo ohjia lisää. Jos maastossa on mukana kaveri, kannattaa pitää Hopi toisten hevosten takana, sillä se lähtee johtavana hevosena helposti rynnimään. Maastoesteet eivät ilahduta Hopia laisinkaan, se mieluummin kieltää kuin hyppää. Jos Hopi oikein kuumenee, se kyllä hyppää mutta vauhti on silloin melko kovaa. Maneesissa Hopi saattaa hieman säikkyä, mikäli seinät paukahtelevat ja varsinkin, jos on muita hevosia. Kentällä onkin parempi mennä. Hyvän ratsastajan kanssa Hopi kyllä menee ja mahdollisesti myös yrittää parastaan, oli se sitten kentällä, maastossa tai maneesissa.
Muuten Hopi käyttäytyy aina hieman lapsellisesti mutta ihan kiltisti, eikä ongelmia ole.
Traileriin lastaus sujuu ongelmitta ja hevonen nouseekin rampille ihan hyvin. Jos ramppi
paukkuu kovasti, se saattaa hieman hypähtää. Matkan ajan Hopi ei yleensä välitä tärinästä
yhtään, mussuttaa vain heiniä ja katselee ympärilleen. Peruutus trailerista on aina yhtä
hauskaa; Hopi kiskaisee päänsä ylös ja suorastaan kiitää takaperin alas. Silloin on parempi
pitää kunnolla kiinni, sillä Hopilla on taipumuksia hieman leikkiä.
Kilpailupaikalla Hopi ei pahemmin ryntäile, odottelee kiltisti ja käyttäytyy hyvin. Muut
hevoset eivät sitä innoita mitenkään ja se tuskin vilkaiseekaan niitä. Hopi rakastaa
esiintymistä, joten ongelmia esimerkiksi näyttelyissä ei ole. Se kaartaa tai venyttää kaulaansa
seisoen nätisti paikoillaan. Ravaus saattaa tosin hieman jännittää sitä ja joskus se saattaa
hermostuksissaan vaihtaa laukkaan. Kouluradalla se on omiaan eikä välitä yleisöstä tai
melusta. Eli kaikki sujuu sielläkin hyvin.
Taluttaessa Hopi on helppo eikä se vaadi kovinkaan paljon voimaa. Hevonen kulkee
reippaasti vieressä, ei lähde hortoilemaan minnekään eikä säiky. Myöskään Hopi ei kisko ja
jopa pienemmän lapsen tai aloittelijan on helppo talutella Hopia. Kokonaisuudessaan se on
siis hieno ja osaava hevonen.
| i. Lary Gner evm | ii. Tuntematon ori evm | iii. Tuntematon ori evm |
| iie. Tuntematon tamma evm | ||
| ie. Tuntematon tamma evm | iei. Tuntematon ori evm | |
| iee. Tuntematon tamma evm | ||
| e. Hayley evm | ei. Tuntematon ori evm | eii. Tuntematon ori evm |
| eie. Tuntematon tamma evm | ||
| ee. Christina evm | eei. Tuntematon ori evm | |
| eee. Tuntematon tamma evm |
Hopin isä, Lary Gner, on koulupainoitteinen trakehner-ori. Se on niittänyt mainetta koulukentillä vaativillakin tasoilla. Nyt sen kilpailu-ura ei ole enää etusijalla; nykyään se toimii siitosoriina. Myös näyttelyissä se on menestynyt kohtuullisesti. Lary Gner periyttää vahvasti energisyyttä ja herkkyyttä ratsastettaessa. Se on suosittu jalostusori kotimaassaan Saksassa.
Haylei on myöskin koulupainoitteinen hevonen. Se on erittäin hyväluonteinen, ja koulutettu vaB tasolle saakka. Hopi on Haylein ensimmäinen varsa, ja se onkin perinyt hyvän luonteensa siltä. Toisin kuin Hopin isä Lary Gner, Haylei on ollut nuoruudessaan kova estetykki. Pitkään sen omistajat arpoivat kumpaan lajiin Haylei painotetaan, ja päätyivät lopulta kouluratsastukseen. Hyppygeeninsä Hopi on siis perinyt Hayleilta.
© Jossu