» I l l u u s i o n G o l d e n S t o n e
» lempinimeltään "Luntti"
» trakehner-ruuna
» syntynyt 23.06.2004 (13-v., VARL)
» rautias, lsi, mtj vsk
» ko He B, 100cm, 80cm
» isä: KM Casanova (missä?)
» emä: Malina Wiler (missä?)
» kasvattaja: PH
» omistaja: nel
» asuintalli: Queenspark
HOITOPÄIVÄKIRJA
» L u n t i n L u o n n e k u v a u s
LUNTTI on luonteeltaan hieman äksy ja kärsimätön ruuna, joka
osaa halutessaan olla hyvinkin hankala. Toisinaan ruuna osaa
kuitenkin olla niin ihastuttava, että sitä ei voi olla
rakastamatta.
TALLISSA Luntti on melkoisen äänekäs tapaus. Varsinkin
ruoan perään ruuna jaksaa huudella vaikka iäisyyksiin asti.
Muutenkin jos käytävällä puuhaillaan kovasti jotain, niin
Luntti aloittaa pian komean konserttonsa, johon kuuluu ainakin
hirnunta, oven potkiminen ja ruokakupin jyystäminen. Ja kaikkea
pitää tietysti koittaa tehdä samanaikaisesti. Huomiota Luntti
ei mökäämisellään kerjää, jonka se kyllä näyttää komeasti
luimimalla ja hammasrivistöään näyttelemällä, jos joku yrittää
sen karsinaan. Lähinnä ruuna yrittää vain viestittää, että
menkää nyt ihmeessä muualle riehumaan siitä karsinani edestä.
Karsinaansa Luntti ei ihan ketä tahansa haluaisi päästää. Siitä
yleensä näkeekin, että ketä Luntti arvostaa ja ketä ei.
Henkilön, jota se arvostaa ja pitää arvoasteikossaan selvästi
itseään korkeammalla, se päästää mukisematta sisälle, mutta
muita ja varsinkin vieraita henkilöitä onkin sitten vastassa
luimiva ja irvistelevä hevonen.
HOITAESSA Luntti on yleensä rauhaton ja hieman
vihoitteleva. Luntin kanssa tuleekin toimia aina hyvin
määrätietoisesti, sillä ruuna vaistoaa hyvin herkästi, jos
hoitajansa on hiemankaan epävarma tai pelokas. Kaikkein
sujuvimmin Luntin saa hoidettua sen omassa karsinassaan.
Varmuuden vuoksi kannattaa myös sitoa ruuna kiinni. Käytävällä
Luntti viihtyy huonosti ja hoitopaikallakin se tahtoo aina
hieman hermostua. Harjata Luntti antaa nätisti, mutta pään
kanssa kannattaa toimia varovaisesti, sillä Luntti aristaa
etenkin korviaan. Kavioiden putsaamiseen kannattaa Luntin
kanssa varata aikaa sitten jo vähän enemmän. Ensinnäkään ruuna
ei tee pienintäkään elettä siihen suuntaankaan, että nostaisi
jalkaansa maasta edes puolta senttiä, vaan päätyy sen sijaan
tekemään senkin hoitajalleen mahdollisimman hankalaksi.
Toiseksi Luntti myös tykkää painaa jalalle varsinkin silloin,
kun touhussa kestää vähänkään kauemmin. Ja ison hevosen paino
harteillasi alkaa tuntua melko nopeasti pakottavana tarpeena
antaa hevosen laskea jalkansa takaisin maahan.
Satuloidessa Luntti saattaa luimia, viskoa päätään ja
pullistella, mutta kertaakaan se ei ole yrittänyt näykkäistä.
Suitsia laitettaessa pää saattaa välillä nousta yläilmoihin ja
kitalaesta saa olla melkeinpä aina hieman kutittelemassa, jotta
kuolaimet saadaan suuhun.
TALUTTAESSA Luntti on reipas ja saattaa koittaa jyrätä
taluttajansa yli, jos ei pidä varaansa ja antaa ruunan
kuljeksia miten haluaa. Varsinkin tarhan ja tallin väliä Luntti
haluaisi juosta. Hyvä keino saada Lunttia taluttaessa aisoihin
on joko taluttaa suitsissa tai sitten naru turvanympärillä.
Jälkimmäinen tehoaa kummasti ja yleensä poika kulkeekin paljon
nätimmin.
RATSASTAESSA Luntti tarvitsee selkeät avut ja
päättäväisen ratsastajan. Luntin kanssa ei riitä, että
ratsastaja on 99% mukana tilanteessa, vaan ratsastajana sinun
täytyy pysyä jatkuvasti tilanteen tasalla. Jos Luntti huomaa,
että selässä oleva ihminen on omissa maailmoissaa, niin se
rupeaa fuskaamaan kaikesta mahdollisesta. Ja tähän tilanteeseen
päästyäsi, ei Luntin saaminen takaisin kunnolla avuille käy
käden käänteessä. Lunttia täytyy siis ratsastaa alusta alkaen
kunnolla. Myöskin tempo kannattaa pitää alusta lähtien
reippaana ja suorittaa aina kunnon alkuverryttelyt, sillä
Luntti alkaa helposti liikkua tahmeasti, jos sen annetaan
laiskotella ja mennä oman mielensä mukaan heti alusta asti.
Ratsastajan onneksi Luntille on kuitenkin siunaantunut tasaiset
askellajit.
TARHASSA Luntti puuhailee yleensä omiaan ja viihtyy aika
vähän mahdollisen seuralaisensa kanssa. Ruoan Luntti kyllä
menee oikein mielellään anastamaan kaveriltaan, jos vain
tilaisuus tulee, mutta muuten tarhatoverit saavat olla
rauhassa. Joskus Luntti saattaa hermostua toiseen hevoseen,
jos se on jatkuvasti sen turvan alla kiehnäämässä ja
kerjäämässä huomiota. Yleensä tällöin ruuna laskee ensin
ilmoille hyvin kimakan hirnahduksen, "käskyn siirtyä
kauemmaksi" ja jos se ei toimi niin sitten lyödään hampaat
toisen lautaselle. Eli minkään supersosiaalisen tapauksen
kanssa Lunttia ei välttämättä kannata tarhata. Muuten Luntti
osaa käyttäytyä tarhassa asiallisesti eikä turhan takia rupea
toisia kurittamaan.
|